Kivisalon yhteisökylä
Kivisalon yhteisökylä on uudenlainen tapa maalla asumiseen. Se on mahdollisuus toimeentuloon ja hyvinvointiin maaseudulla. Kivisalon yhteisökylä on suunnitelmallista jatkoa Kivisalon tilan vuosisataiselle historialle ja osa 2004 vuoden alussa alkanutta valtakunnallista yhteisökylähanketta. Se on myös historiallista jatkumoa aikaisemmin syntyneille erilaisille yhteisöille. Kivisalon yhteisökylä on osa Pohjois-Savon yhteisökylä osuuskuntaa.
Yhdyskuntasuunnitelma
Lisätietoa Kivisalon yhdyskuntasuunnitelmasta
Kivisalo lyhyesti
Kivisalon tila on yhteensä 121 hehtaarin kokonaisuus: metsää ja muuta maata 102 ha, peltoa 18 ha. Tilaan kuuluu lähes yhtenäinen niemi ja n.5 kilometrin päässä Kipansalossa erillinen metsäpalsta. Tilalla on iso vanha päärakennus ja talousrakennuksia. Rantaviivaa on kaikkiaan 5,1 km.
Kivisalon historia
Kivisalon tilalla on aina 1700-luvun isojaolta asti ulottuva sukutilan- ja yhteisomistuksen ja -hallinnan perinne. Suullisesti sovittu yhteishallinta vaikeutui kuitenkin 1980-luvulla. Yhteisomistuksen purkaminen ilmeni tuolloin väistämättömäksi. Hallitsemattomasti hajonnut perimys ja pienosakkaiden
sittemmin tekemät perintöosuuskaupat hankaloittivat ja lopulta estivät tilan järkevän hoitamista.
Kivisalon perintötila muodostettiin isojaossa 1796 09 26 Ohtaanniemellä sijaitsevasta emätilasta Tobias Miettiselle (1745-1817), talo nro 9 Riistavedelle. Halkomisessa 1866 09 23 siitä tuli Tobias Miettisen ja Henrik Johan Miettisen (1807-1849) jälkeen n´ 141 ha’n tila Rno 9:2 Henrik Johan Miettiselle (1840-1902).
Tuolloin tilalla elettiin lähes täydellisessä omavaraisuudessa. Tilalle oli tarpeen tuoda ruokataloudessa tarvittava suola, pajassa taottava rauta ja sittemmin taloudessa tarvittavat valaistuksen öljy ja karpidi saippuanvalmistuksessa käytettävä lipeä. Omatarve hankinnoista ja naapurivarasta muodostui ajanmyötä kyläkauppa. Suola haettiin soutamalla Pietarista ja muu vuosittain tarvittava ostotarvike Kuopiosta jääteitä myöten talvisin. Tilan tuotteilla harjoitettiin myöskin torikauppaa Kuopiossa.
Kivisalo säilytettiin jakamattomana ja yhteishallinnassa sittemmin myöskin Heikki Juho Miettisen (1861 05 01 – 1938 02 28) aikana hänen lunastettuaan kolmen sisarensa Ida Helenan (1863-1915), Johannan (1866-) ja Maria Eveliinan (1869-) osuudet vuonna 1901 ja järjestettyään v.1936 puolisonsa Hilda Marian (1870 05 25 – 1954 05 25) kanssa kiinteistöomistukset tilalle maataloutta, karjanhoitoa ja kyläkaupanpitoa harjoittamaan jääneille lapsilleen Otto Albinille (1899 06 17 – 1968 07 23, mv, lautamies ja herastuomari), Iida Helena (1901 04 14 – 1983 07 11, pyhäkoulun opettaja), Eeva Sohvi (1907 05 15 – 1981 12 31, kauppias, Tmi Heikki Miettisen perilliset) ja Erkki Einari (1912 06 15 – 1942 07 05, mv, alik´ kaatui sodassa) yhteishallintoon, joista viimeiseksi elänyt sisar kuoli siis vuonna 1983.
Tilalta muuttaneet lapset Hilda Maria (1892 05 07 – 1969 03 27, Karttulan Lintulahden emäntä), Juho Henrik (1894 08 26 – 1942 07 14, muutti USA´han 1913), Lauri Aukusti (1897 01 30 – 1965 10 20, kauppias, vääpeli), Helmi Johanna (1901 11 21 – 1975 08 21, sairaanhoitaja), Antti Arvid (1910 01 07 – 1980 02 08,
veturinkuljettaja) ja Taimi Elina (1919 01 08- , yo, ruustinna) saivat perintöosuutensa rahalunastuksina ja muuna omaisuutena v.1936 joilla ostelivat maa- ja metsätiloja ja kaupunkitaloja.
1970 ja 1980 lukujen aikana ilmeni, että tilaa ei voitu enää hallita perinteisellä yhteishallintomallilla. Ainoaksi ratkaisuksi tuli jakaa Kivisalo Rno 9:2 sitten 1990-luvulla lohkomalla Rno´iksi 9:59 - ; 9: 69.
Tilakokonaisuuteen Rno 9: 69 kuului jaon jälkeen n. 120 ha. Tämä tila ja sen isäntä Martti Miettinen on ollut perustamassa vuonna 2004 käynnistynyttä kylähanketta ja on valmis aktiivisesti omalta osaltaan ja omin resurssein panostamaan sen toteutumiseen.
