Kivisalon yhteisökylän historia

Kivisalon tilan historiasta löytyy oma luku. Tässä jatketaan vuodesta 2004. Katso myös kirjasta Media > Arkisto, jossa on päiväkirjamaisesti jotain siitä mitä on tapahtunut.

Vuonna 2004 Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry:n jäseniä oli Yle Radio 1:n ohjelmassa keskustelemassa yhteisöllisestä elämäntavasta. Lähetyksen toimitti Erkki Kauhanen. Intohimoisena radion kuuntelijana Kivisalon tilan omistaja Martti Miettinen kuunteli ohjelman ja otti yhteyttä toimittajaan ja haastateltuun. Ensimmäisen puhelinkeskustelun myötä Martti lähetti valmistelemansa osuuskunnan säännöt tutkittavaksi ja tämän myötä yhdistyksen ja siihen aikaan aktiivisesti toiminnassa olleen yhteisökylämallin kehittäjät vierailivat Kivisalon tilalla. Vierailusta alkoi Kivisalon yhteisökylän kehitys. 

Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa Martin tavoite, vaan tarkoituksena oli luoda yli sukupolvien kantava järjestelmä, kivisalojärjestelmä, joka ei perustu sukukeskeisyyteen ja joka voi omistaa ja hallita kiinteistöjä ja järjestää toimintaa jäsenilleen ympäri maailman. Tämän yhtä yhteisöä suuremman tavoitteen seurauksena Kivisalon yhteisökylän kehittymistä leimaa rauhallinen eteneminen. Kehittämisessä otetaan huomioon useiden yhteisöjen kuuluminen samaan järjestelmään eli osuuskuntaan, osakeyhtiöön ja yhdistykseen. Jäsenmäärää kasvatetaan ilman, että jäsenet asuvat yhteisöllisesti, vaan jäsenet muodostavat asuinpaikkaan katsomatta yhteisön, maailmanlaajuisen perheen.

Ensimmäisenä perustettiin vuonna 2005 Kivisalon yhteisökylän tuki ry, joka sai hankerahaa Leader+ –ohjelmasta kahteen otteeseen. Hanke pureutui alueen kehittämiseen yhdessä naapureiden, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n ja Kuopion kaupungin kanssa. Hankebudjetti nousi tuhansiin euroihin ja siihen liittyi selvitystöitä, yhdyskuntasuunnitelma, seminaareja ja retkiä kotimaisiin ja Pohjois-Eurooppalaisiin yhteisöihin.

Vuonna 2007 perustettiin Pohjois–Savon yhteisökylä osuuskunta, jonka liiketoiminta (Kivisalon puoti) alkoi vuonna 2012. Vuonna 2011 perustettiin Kivisalon Yhteisökylä osakeyhtiö, jossa Kivisalon tilan omistus siirrettiin osakeyhtiölle käyttäen hyväksi tuloverolain 24 §:ää. Näin siirrosta ei tarvinnut maksaa myyntivoittoveroa ja tila jatkoi tasejatkuvuuden mukaisesti toimintaansa viljelyyn keskittyneenä maatilana, joka samalla muodostaa fyysiset puitteet Kivisalon yhteisökylälle. 

Kivisalojärjestelmän ja Kivisalon yhteisökylän kehittyminen voidaan nähdä muodostuvan useammasta vaiheesta, jotka ovat kasvaneet yhdessä. Alun nopean ja toiminnallisen hankevaiheen jälkeen ja ryhmän vaihduttua alkoi rauhallisempi vaihe, jossa keskityttiin kivisalojärjestelmän perustan tukevaan rakentamiseen. Rakennettiinhan nyt Suomeen aivan uutta, ainutlaatuista, omistuksen ja elämisen mallia. Tämän vaiheen aikana jäädytettiin uusien jäsenten hyväksyminen. Rakentaminen ja toiminta keskittyi muutamien aktiivisten henkilöiden kehittämistyöhön ja heidän saamaansa tukeen osuuskunnan ja tukiyhdistyksen jäseniltä. Tämä vaihe saatiin päätökseen vuonna 2012 kun solmittiin vuokrasopimus Kivisalon tilasta sadaksi vuodeksi ja tarvittavat organisaatiot oli nostettu pystyyn ja saatettu vakaaseen toimintaan. 
Vuonna 2013 alkoi uusi vaihe, jossa ovet taas avattiin ja uusia jäseniä alettiin toivottamaan tervetulleeksi sekä Kivisalon yhteisökylään että osuuskuntaan. Alkanutta vaihetta korosti markkinointiin käytettävän materiaalin kuten uusien kotisivujen avaaminen ja julkisuuteen takaisin astuminen. 

Vuodet yhteisössä ovat kuluneet vaihtelevasti jäsenmäärän vaihdellessa. Määrä on nyt vakiintunut noin 5 – 10 aktiiviseen jäseneen, osuuskunnan jäsenmäärän ollessa yli 20 (tilanne 2016). Uusia jäseniä osuuskuntaan valitaan muutamia vuosittain ja jäsenyysportaissa kulkee vaihteleva määrä jäseniä. Yhteisössä tehty työ on ollut pääsääntöisesti tunteja mittaamatonta talkootyötä kokonaisuuden kehittämiseksi toimivaksi ja asiakirjojen muodostamiseksi sille. Malleja tämän tasoisesta kokonaisuudesta ei ole löytynyt. Isoin yksittäinen ja aikaa vienyt kysymys oli yksityisomisteisen maatilan siirtäminen yhteisomistukseen, joka tehtiin vakaassa yhteistyössä veroviranomaisten kanssa. Toinen iso kokonaisuus oli metsätalouden kehittäminen ja maanviljelyyn aloittaminen uudestaan ja muuttaminen luomuviljelytilaksi. Kolmas koko Kivisalojärjestelmän kokonaisuuden hahmottaminen juridisesti pitäväksi ja Suomen lakiin perustuvaksi.

Erääksi merkittäväksi työsaraksi kehkeytyi liiketoiminnan aloittaminen vuonna 2012. Sitä tehdään Kivisalon puoti –nimellä. Yritystoiminta osuuskunnan kautta vaati moninaisten käytäntöjen kehittämistä, markkinointia, asiakastöiden tekemistä käytännössä ja hallinnon sopeuttamista uuteen tilanteeseen. Toiminnan käynnistymistä helpotti jäsenistä löytyvän yrittäjäosaamisen hyödyntäminen ja näiden asiakkaiden siirtyminen osuuskunnan asiakkaiksi. Jäsenet voivat tehdä työtä osuuskunnan puitteissa omatoimisesti tai yhdessä. Työtä tehdään erityisesti rakentamisen, viherrakentamisen, toimistotöiden ja koulutuksen puolella. Lisäksi verstaissa on tuotettu esimerkiksi tutkimuslaitteita ja huonekaluja. Vuonna 2013 avattiin oma verkkokauppa, joka myy esimerkiksi ammattikäyttöisiä jauhomyllyjä.  

Vaikka hallinnollinen puoli, visiointi ja tulevaisuudessa eläminen ovat leimanneet yhteisökylän kehittymistä, on yhteisössä vietetty aikaa yhdessä. Yhteisössä on juhlittu, yhdessä veistetty hirsitalo (kesken 2016), kunnosttettu rakennuksia, metsästetty, kalastettu, verstaissa tehty asiakkaille työtilauksia, ylläpidetty hyviä suhteita naapureihin ja Kuopion kaupunkiin ja eletty tavanomaista arkea. Asuinrakennuksia ei ole rakennettu, koska omistukseen liittyvät seikat olivat avoimia aina 2012 asti ja kukaan ei ole vielä ottanut ensimmäisen rakentajan roolia.

Vuonna 2016 tilannetta katsottaessa koko kivisalojärjestelmän, Kivisalon yhteisökylä mukaanlukien, rakentaminen on ollut mielenkiintoinen ja tuhansia tunteja vaatinut prosessi, joka on yhä alkumetreillä.

Tagit: